Loppu

Tämä blogi on liittynyt mun pestiin piirinjohtajana. Halusin valottaa tätä pestiä ja ylipäätänsä sitä mitä piirihallitus tekee. Halusin hieman myös tehdä pihaa ja piirin hallintoa inhimillisemmäksi ja lähestyttävämmäksi luottiksille ja lippukunnille. En osaa arvioida onnistuinko vai en, ehkä sinä lukijana osaat.

Mun on yleensä helppo pukea ajatuksia tekstiksi, ja siltäkin kannalta tämä blogi oli mulle luonteva. En ole halunnut tästä henkilökohtaista tilityspäiväkirjaa, mutta en myöskään mitään piirin virallista äänitorvea tai päätöspöytäkirjaa, vaan olen halunnut että mun henkilökohtainen äänensävy tuntuu tekstin läpi.

Joskus on toki ollut hankalaa olla kirjoittamatta sellaisista asioista jotka on ollut juurikin mulle tärkeitä, pinnalla tai vaivanneet suuresti.

Piirin - hallituksen, pinen ja muiden elinten - päätöksiä ei ole voinut kommentoida ennen niiden julkistamista muita kanavia pitkin, eikä aina sen jälkeenkään, koska piirinjohtaja ei voi jälkikäteen toitottaa omaa eriävää mielipidettään siitä mitä piha tai vaikkapa pine on päättänyt.
Henkilöstöasioita tai piirinjohtajan elämään kuuluvia kenties vaivalloisia juttuja ei ole voinut tällä foorumilla puida, enkä omia epäonnistumisia tai onnistumisia ole halunnut tai usein voinutkaan noista em. syistä ruotia.

Mun pesti loppuu virallisesti 9 päivän päästä, vaikka tuntuukin että oikeastaan se loppui jo lokakuussa. On siis aika sulkea myös tämä blogi.

Se on hieman haikeaa, sillä kahden vuoden aikana olen tehnyt jotakuinkin 120 julkaistua blogipostausta (ja jokusen julkaisemattoman). Täällä on - ainakin hakukoneen mukaan - ollut jopa kävijöitä, joille kaikille erityisterkut nyt lähetettäköön. Bloggaus on ollut kivaa, ja saattaisin kuvitella pitäväni jotain toistakin blogia joskus, johonkin toiseen asiaan tai jopa partiopestiin liittyen.

No, se on joka tapauksessa hämärän peitossa, ja hyvä niin. En tiedä vielä jatkanko partiossa, ja jos, niin missä pestissä. Just nyt ajattelen että olen onnellisempi ilman partiota mun elämässä. [Huomaan, että ainakin vähemmän stressaantunut. :)]

Rentoa joulunaikaa ja tarmoa vuoteen 2007.

kalle
.
edit 3 tuntia myöhemmin: Pakko päivittää vielä. Postiluukusta oli näköjään kolahtanut aivan superi kortti espoolaiselta pj-porukalta. Riemukas lehdistä leikeilty sana- ja kuvahärpäkkä ja ilahduttava viesti. KIITOS.

dagen efter

Jos valmistuu noin dekadissa maisteriksi, niin kyllähän sitä pitää juhlia. Ja on sitä juhlittukin. Oli partiolaisia ja muita ystäviä, kaikki tärkeitä.

Viime viikolla tajusin, että syksyn aikana (ja myös jo aiemmin) olen enemmän tai vähemmän juurikin samojen tyyppien kanssa jutellut mun piirinjohtajapestiin liittyvistä asioista.

Olen saanut konkreettista apua, hyviä neuvoja, tukea, peilauspintaa, ja myös ihan perinteisesti tilittää empaattisille kuunteleville korville. Se on ollut tosi tärkeää, eikä tätä hommaa olisi mitenkään jaksanut ilman sitä. Kiitos ystävät.

Ei kai olekaan ihme että mun ei-partio-tyttöporukka on jo perustamassa Antipartio-liikettä. Suunnitelmissa on iskeä sinisten spraymaalipullojen kanssa sudariretkelle ja päästää kaikki kärsivät sudenpennut puolijoukkueteltoistaan vapauteen, luullakseni jotta ne ei joutuisi tähän putkeen. Kiitos rakkaat. :)

No juu, olen tottakai silloin tällöin miettinyt mitä kaikkea olen partiolta saanut. Listahan on hirvittävän pitkä (enkä pysty mitenkään vielä tätä pestiä ja sen +/- antia järjellisesti listaamaan, toisen kerran sitten). Ihan kärkipäässä on kutenkin aivan varmasti kaikki tärkeät ihmiset: mun toinen perhe lisäpikkuveljineen ja mosan mökin asukkeineen, ja kaikki lippukunta-, piirin viestintä- ja muiden partiopestien varrella kertyneet ystävät. hurjaa. olen kovin, kovin onnekas.


Partihommissahan kertyy helposti kymmenien kavereiden joukko: on samassa toimikunnassa toimivia, saman lippukunnan tyyppejä ja muita joiden kanssa kulloinkin tekee yhteistyötä. Helposti sitä jumiutuukin siihen harhaan, että yhteydenpidon takia ei tarvise nähdä vaivaa: niitä tyyppejähän näkee muutenkin harva se päivä, tai vähintäänkin sähköpostit lentää puolin ja toisin.

Mutta lapset, jos yhteydenpito perustuu vaan kulloinkin ajankohtaisiin asioihin, se jää pestin tai projektin loputtua helposti kokonaan, tai kutistuu pariin kaffe-hetkeen. Mulla ainakin partioasioiden ulkopuolinen yhteys helposti unohtuu kaiken partioarjen pyörityksessä. Onneksi sellaiselle yhteydenpidolle pitäisi tästä lähtien olla enemmän aikaa: TJ 0 pakollista partiotapahtumaa. :)

.

luopumisia ja jäähyväisiä

viime aikoina olen jättänyt jäähyväisiä, tehnyt monia asioita viimeistä kertaa, ja surullista kyllä, luulen että myös tavannut monia ihmisiä viimeistä kertaa. On vaikea luopua jostain joka on ollut iso osa mun elämää viimeiset kaksi-kolme vuotta.

viime viikonloppuna oli viimeinen partioneuvosto. se oli hyvä kokous, asiat menivät eteenpäin, tuntui että hyvässä järjestyksessä ja suunnitellusti.

uusia piirejä varten hahmoteltiin aikataulusuunnitelmia, ja todettiin että nyt se työ alkaa. monet odottivat ensi vuotta toiveikkaina ja täynnä tarmoa. kaikilla ei tietty ollut näin toiveikkaita tunnelmia. Uudistusta vastustaneet piirit olivat kovin hiljaa kun asiaa käsiteltiin.

On tietysti luonnollista että ei ole intoa puhkuen suunnittelemassa piiriuudistuksia vain viikko päätöksen jälkeen, jos on voimallisesti kannattanut toista kantaa. Toisaalta, tämä päätös ei varmasti tullut yllätyksenä piirinjohtajille tai -hallituksille, olihan asiaa puhuttu ja eri piirien mielipiteitä ja kantoja ollut esillä aina elokuusta asti.

No, on inhimillistä että hanketta vastustaneet partiolaiset tarttevat jonkin kohtuullisen toipumisajan. Toivon kuitenkin että sen ajan jälkeen hekin voivat jollain tapaa todeta että demokratia rules - vaikka päätös ei minua miellytä, se on silti yhteinen, ja jos nyt en aivan fanfaareja soita, niin se kuitenkin sitoo myös minua ja minunkin on toimittava sen mukaisesti. Uskon että se on vaikeaa, mutta varmasti useimmat ovat kuitenkin riitävän vahvoja luopuakseen - jostain rakkaastakin - ja alkavat rakentaa uutta.

Piirileirikävely

Pakko kirjoittaa ennen kuin kadotan tän hyvän fiiliksen. En ole sitten syyskuun alun ollut näin positiivisissa partiofiiliksissä. [Joo, tarkistin kalenterista. Oon syksyn ajan jopa merkinny iillä kalenteriin ne päivät jolloin itken partion takia. Niitä oli paljon.]

Mutta siis, eilen oli pitkästä aikaa tosi jees. Olin kävelyllä piirileirin johtajan kanssa, ja puhuttiin leiristä. Staabi on melkein koossa, Vartio-ohjelmasta ja taloudesta vastaavat tyypit vielä puuttuu, ja ehkä jokunen muukin, mutta pääosin jengi oli koossa. Musta ainakin porukka vaikutti niin pätskyltä ja hyvältä porukalta että oon tosi luottavaisin mielin leirin suhteen. Siitä tulee hieno! Leirinjohtaja E:llä oli myös hyvä fiilis leiristä, ja ensimmäinen staabin varsinainen kokous on joskus loppusyksyn aikana. Oon iloinen ajatellessani että nyt ne pääsee ideoimaan ja suunnittelemaan leiriä, kehittelemään hurjia visioita, pyyhkimään yli toisia ja fiksaamaan parempia tilalle. Se on siistiä.

Sitten löysin vielä eilen leirin tukiryhmälle puhiksen, muun muassa viimeisimmät Väiskin ja Kerkän leirinjohtajathan on lupautuneet oleen tukena, mutta nyt sillä jengillä on puhis. Siltäkin osalta homma on siis hyvissä käsissä, sikäli kuin piha hyväksyy sekä noi staabit että tukiryhmät parin viikon päästä.

Edit: tää on muuten julkaistu vasta perjantaina, vaikka toi päiväys näyttääkin postauksen aloituspäivää torstaita.
.

kogi vähintäänkin tauolla

Tänään piti olla tapaaminen mun kogi-ohjaajan kanssa [en vieläkään kirjoita sitä oikein.. taas miinus]. Totesin että se taitaa olla ajanhukkaa: en jaksa enkä pysty, ja tuntuu ylipäätänsä turhalta miettiä jotain kogi-projektia. Eikä mua kiinnosta ne nappulat.

uusia partioblogeja

Olen löytänyt kaksi uutta partioblogia:

Vimman, eli EPT:n vaeltajaleirin blogi Römpsä: http://rompsa.blogspot.com/
Kiva seurata leirin etenemistä blogista. Kuulostaa myös eri hauskalta leiriltä. :D

Samoin Tapiolan Kelovartijoilla on oma blogi: http://www.lpk.partio.fi/papa/keva/blog/
Tätäkin päivitetään aika usein, on musta hauska tapa pitää jengiä tietoisena siitä mitä puuhataan.

Oon blogifani.

En ole enää ehdolla piirinjohtajaksi

Osa teistä on varmaan jo lukenutkin joko täältä tai huomannut piirin nettisivuilta, että en ole enää ehdolla piirinjohtajaksi. Things change.

Piirihallitus on syksyn mittaan keskustellut useasti uudesta Partiotalosta ja sen neuvotteluprosessin kulusta. Näiden keskustelujen myötä on selvää, että minun olisi vaikeaa toimia tämän piirihallituksen puheenjohtajana ensi kaudella. Mitään riitoja tai sellaista meillä ei kuitenkaan ole ollut.

En siis enää halua jatkaa tässä vapaaehtoispestissäni seuraavaa kahta vuotta. Olemme piirihallituksen jäsenten kanssa yhtä mieltä, että se on hyvä päätös sekä minun että hallituksen toiminnan kannalta, ja sitä kautta varmastikin eduksi myös koko piirille.

Mun tunnelmat on aika kahtalaiset. Tulen varmasti kaipaamaan monia juttuja pihasta ja tästä pestistä. Toisaalta on myös paljon sellaistakin, josta eroon pääsemisestä olen ihan tyytyväinen ja jopa helpottunut. Joka tapauksessa tämä syksy jää kyllä mun henkilökohtaiseen historiaan erityisen suurten alkujen ja loppujen aikana.
.
Kalle